perjantai, 9. kesäkuu 2017

Löytöeläinten oikeusturvaa parannettava

Olen viime päivät seurannut surullista tapausta, jossa Sallassa jahdattiin kahta karannutta susimaista koiraa pyssyt paukkuen. (Uutinen aiheesta.) Koirien arveltiin olevan Venäjältä Suomeen vaeltaneita koirasusia, sijaitseehan Salla rajaseudulla. Varmuuttahan asiasta ei tietenkään ollut ja näin niin koirasusia kuin venäläisiä löytökoiriakin lemmikkinä pitäviä tuntevana en voi muuta kuin ihmetellä, miksi kumpikaan noista olisi syy automaattisesti tappaa eläin. Tekeekö Venäjän rajan takana asustelu eläimestä jotenkin saastuneen?

Ilmiselvästi yhtenä tavoitteena oli suojella Lapin pyhää lehmää, eli poroa, koirien mahdollisilta hyökkäyksiltä. Välillä tuntuukin, ettei Lapin kohdalla voida puhua enää villistä luonnosta, kun koko alue on yhtä isoa porotarhaa, jossa oikeat villieläimet ovat lainsuojattomia. Myös susivihan makua oli selvästi ilmassa koirakaksikkoon kohdistuneessa ajojahdissa.

Toinen koirista saatiinkin ammuttua. Toinen näistä "villeistä koirasusista" päätyi hakemaan turvaa ihmisestä erään yksityistalon pihalta. Tässä koiran kiinniottamiseen osallistuneen Heli Kuparisen kuvaus tapahtumista:

Sallassa löytökoiralta viedään henki

pexels-photo-167804.jpg

Kuva: Pexels.com

Kiinniottajat käyttivät koiran eläinlääkärissä ja heitä käskettiin viemään koira paikalliseen löytöeläintaloon. Eläinlääkäri ei löytänyt koirasta muuta vikaa kuin että se oli laiha ja ripulilla. Koiran oletetusta Venjäjä-taustasta ei ollut todisteita, joten eläinlääkäri totesi, että sitä käsitellään kuin normaalia löytökoiraa.

"Koska koirasta ei mitään sairauteen viittaavaa tällä hetkellä löytynyt (muuta kun että oli hoikassa kunnossa, ripulilla ja hyvin pelokas), käsitellään nyt sitä niin kuin normaalia löytöeläintä." - Sallan eläinlääkäri tekstiviestissään Heli Kupariselle. Viestin loppu: "Läänineläinlääkäri antoi lisäksi tämän koiran kohdalla määräyksen sirutuksesta ja rokottamisesta ENNEN kun koira viedään löytöeläinpaikasta uudelle omistajalle jos uusi halukas omistaja siis löytyy. Uusi omistaja maksaa tällöin kulut."

Koiran kiinniottajat löysivätkin osaavan henkilön, joka oli halukas ottamaan koiran itselleen. Tässä kohtaa viranomaisten yhteistyökyky kuitenkin loppui ja kodintarjoajaa kiellettiin "häiritsemästä" löytöeläinkodin pitäjää soittamalla tai viestittämällä. Tapaus herätti melko laajaa huomiota sosiaalisessa mediassa.

Yritin itse tuloksetta vedota Sallan päättäjiin:

Vetoomus Sallan kunnanvaltuustolle

Arvoisat Sallan kunnanvaltuutetut. Sain järkytyksekseni tänään kuulla, että viime päivinä kunnassanne jahdatuista kahdesta koirasta eloonjäänytkin aiottaisiin lopettaa. Sosiaalisessa mediassa leviää kertomus, jonka mukaan eloonjääneelle koiralle olisi hyvä asiallinen koti tarjolla, mutta paikallinen löytöeläinkodin pitäjä kieltäytyy koiraa luovuttamasta ja aikoo uuden mahdollisuuden tarjoamisen sijaan viedä eläinparan viimeiselle piikille.

Asia on järkyttänyt monia suomalaisia eläinten ystäviä melko laajasti. Päätin ottaa teihin yhteyttä, koska arvelen teitä kiinnostavan esimerkiksi kotimaan matkailun osalta, mitä tällainen kohu tekee Sallan maineelle.

Järjestän itsekin erään koirasarjakuvakerhon vuotuisia uuden vuoden retkiä Pohjois-Suomeen ja aikaisemmin Salla on ollut listalla mahdollisena tulevaisuuden kohteena. En tiedä, onko se sitä enää. En koe kovin mielekkäänä viedä noin kymmenen koiraihmisen ryhmää käyttämään turistieurojaan kuntaan, jossa on ensin päiväkausia aseiden kera jahdattu ja lopulta ammuttu omille teilleen joutunut koira. Varsinkaan, kun koiran elävänä kiinni saatu toverikin aiotaan laittaa tappotuomiolle sillä perusteella, että se päiväkausia jatkuneiden kauhukokemusten vuoksi vaikuttaa pelokkaalta ja stressaantuneelta.

Haluaisinkin vedota teihin päättäjiin Sallassa, haluatteko oikeasti pilata kuntanne maineen tuhansien suomalaisten silmissä? Vahinko on vielä estettävissä, mikäli te päättäjät, yhteistyössä viranomaisten kanssa, puututte asioiden nykyiseen kulkuun ja edesautatte löytöeläimen pääsyä sille luvattuun hyvään kotiin kuolemantuomion sijaan.

Kehotan muutoinkin tarkastamaan kunnallisen löytöeläinten hoidon tilan, miten esimerkiksi karannutta koiraa kuntanne alueella kohdellaan. Nykyisellään en kyllä uskaltaisi lähteä laskettelulomalle omien koirieni kanssa sille suunnalle. Vahinkojahan voi aina sattua, vaikka koiran pitäisikin kytkettynä.


Kunnioittavin terveisin
Hanna Mäkinen
Vantaa

Saamani vastaukset olivat melko ylimalkaisia. Haluttiin uskotella, että kyseessä olisi vain sosiaalisessa mediassa kiertävä vääristynyt huhu, ei suinkaan koiran paikanpäällä kiinni ottaneen henkilön (jota myös MTV haastatteli asiasta) kertomus. Tuumattiin yksioikoisesti, että kyseessä oli arka Venäjältä tullut koira, joka täytyi tautiriskin vuoksi lopettaa. Huolimatta edellä mainituista eläinlääkärin puheista.

Koiran kiinniottajat eivät myöskään olleet samaa mieltä koiran arkuudesta ja Karkurit.fi -sivustolla julkaistiin myös teksti:

Sallan koira muka arka

dog-nose-snout-munsterlander-65928.jpg

Kuva: Pexels.com

Tänään 9.6.2017 kyseinen koira sitten lopetettiin huolimatta siitä, että sille olisi ollut hyvä koti tarjolla ja minun lisäkseni moni muukin yritti vedota Sallan päättäjiin ja viranomaisiin.

Toki, jos laitamme asiat laajempaan perspektiiviin, kyseessä oli vain yksi koira. Muualla satoja koiria joutuu päivittäin kokemaan paljon karumman kohtalon esimerkiksi Romanian tappotarhoilla ja Kiinassa nyt kielletyillä koiranlihafestivaaleilla. Asiasta tekee painavan se, että se tapahtui täällä koti-Suomessa. Henkilökohtaisesti odotin Suomelta vähän enemmän.

Tapaus kertoo karua kieltään siitä, ettei meidän lakimme juuri anna turvaa löytöeläimille. Olen itsekin ollut vapaaehtoisena mukana hoitamassa kotimaisia löytöeläimiä ja eritoten kissojen osalta tilanne on surkea. Koiria löytyy maanlaajuisesti Suomessa vuosittain ehkä kymmenkunta, joitain kymmeniä korkeintaan, joten niille ei ole konsti eikä mikään löytää uutta kotia, jos sitä vain viitsitään etsiä. Kissoja taas hylätään Suomessa vuosittain yli 20 000, joten osa kissoista joutuu väkisinkin odottamaan kotia hyvin pitkään.

Moni löytöeläimiä vastaanottava taho ei kuitenkaan yritäkään etsiä huomaansa tuoduille eläimille kotia, tai edes välttämättä ilmoita missään heille tuodusta eläimestä. Ellei omistaja satu 15 vrk sisällä ilmoittautumaan, seuraa automaattisesti eläimen lopetus.

Paremminkin toimivia paikkoja toki on. Eläimille pyritään tarjoamaan mahdollisimman stressittömät olot esimerkiksi sijaiskodissa tai avarammissa tiloissa kennelmäisten häkkiolosuhteiden sijaan. Eläimestä otetaan edustava kuva ja siitä kirjoitetaan yksilöllinen luonnekuvaus paikan nettisivuille, sosiaaliseen mediaan ja Kodittomat.infoon, josta lemmikkiä etsivä suomalainen voi sen löytää ja tarjota uuden kodin tälle.

Mielestäni näin tulisi toimia Suomessa vähintään kaikkien koirien kohdalla. Resurssit kyllä löytyvät, jos eläinsuojelujärjestöjen annetaan asia hoitaa. Varsinkin koirien kohdalla, kun ei löytökoiria isoon maailmaan verrattuna Suomessa niin paljoa ole ja monella sitä paitsi se oma omistaja kaipaa takaisin. Esyjen lisäksi myös toki moni yksityinen esimerkiksi eläinhoitola, joka toimii myös löydettyjen talteenottopaikkana, etsii ansiokkaasti eläimille uusia koteja.

Sitten on tappotarhoja, joissa eläintä odottaa viimeinen piikki kahden viikon päästä. Sitä en tiedä, miten yleistä on, että eläintä kieltäydytään luovuttamasta tarjolla olevaan kotiin, kuten Sallan tapauksessa kävi. Melko yleistä on kuitenkin, ettei eläimestä ilmoitella missään, joten edes omistaja ei voi tietää, että hänen eläimensä on siellä. Karannut koirahan voi vaeltaa pitkiäkin matkoja ja jos koira karkaa vaikkapa Jyväskylässä, keksiikö omistaja sitä Vääksystä saakka kysellä?

dog-mountain-mombarone-clouds-65867%20%2

Kuva: Pexels.com

Ehdotankin, että 15 vrk säilyttämisen lisäksi löytöeläinkodit velvoitettaisiin ilmoittamaan löytyneistä kuvan kera Kodittomat.info -palveluun. Näin kaikki löytöeläimet olisivat kaikkien suomalaisten löydettävissä yhdestä paikasta.

Lisäksi eläimen lopettamisen pitäisi olla nykyistä tiukemmin säädeltyä. Eläimessä tulisi esimerkiksi todeta jokin kulkutauti tai sen tulisi olla käytökseltään ihmiselle agressiivinen tai täysin villiintynyt, jotta sen saisi lopettaa. Käytöksen suhteen asiassa tulisi kuulla myös mahdollista kolmatta, eläimen kiinni ottamiseen osallistunutta osapuolta ja hänelle tulisi tarjota mahdollisuus lunastaa terve eläin itselleen uuden kodin etsimistä varten.

15 vrk odottelun jälkeen eläimelle tulisi aktiivisesti etsiä kotia kolmen kuukauden ajan. Tuon jälkeen tai jo tuota ennen eläin tulisi ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan sijaiskotiin. Mikäli 3 kk jälkeen kotia ei ole löytynyt, tulisi tehdä pitkä selvitys siitä, mitä kaikkia toimenpiteitä on tehty kodin löytämiseksi, ennen kuin lupa terveen eläimen lopettamiseksi heltiäisi.

Eritoten kissojen kohdalla ymmärrän, ettei kaikille yksinkertaisesti riitä hyviä koteja ja kodittomia terveitä ja hyväluontoisia kissoja joudutaan tämän vuoksi lopettamaan. (Asia, joka kannattaa pitää mielessä, jos suunnittelee kissanpentujen teettämistä tai pitää leikkaamatonta kissaansa vapaana.) Löytökoiria on Suomessa esimerkiksi Viroon verrattuna niin vähänlaisesti, että väitän hyvien kotien olevan löydettävissä, kunhan koirista vain ilmoitetaan selkeästi.

Niin kissojen kuin koirienkin osalta maastamme löytyy uutteria vapaaehtoisia, jotka tekevät ansiokasta työtä niin kotimaisten kuin Suomen rajojen ulkopuolellakin apua tarvitsevien eläinten eteen. Tästä sitkeästä porukasta löytyy voimaa, joka aivan varmasti löytää suomalaiselle kotia etsivälle koiralle sijoituspaikan ja lopulta pysyvän kodin. Kunhan vain heidän annetaan tehdä se.

Löytöeläinten asiat ovat monessa maassa todella huonolla mallilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitä pitäisi Suomessakin laittaa kuntoon. Toivon totisesti, etten tule näkemään Sallan tapauksen kaltaisten häpeällisten tapahtumien toistuvan kotimaassani.

lauantai, 15. huhtikuu 2017

Lämmin kiitos tuestanne!

Lopullinen tulokseni oli 90 ääntä YLE:n vaalikoneen mukaan! Ottaen huomioon, että olin ensi kertaa ehdolla (tuntematon kasvo) ja vaalibudjettini oli mainostuksen osalta alle 50 euroa, pidän tuota tulosta erittäin positiivisena! Olen kiitollinen jokaisesta saamastani äänestä ja noin ylipäätään siitä, miten nämä kuntavaalit kääntyivät Vihreiden voitoksi.

En itse yltänyt valtuustoon saakka. Olen hakenut kunnan luottamustehtäviä, joissa voin vaikuttaa vaalikampanjani aikana ilmoittamiani asioita, kuten parempaa julkista liikennettä, eläinten hyvinvointia edistäviä julkisia hankintoja ja Vantaan taloutta kohentavia investointipäätöksiä eteenpäin. Pidän blogini, Facebook-sivuni ja Twitter-tiliäni seuraavat ajan tasalla siitä, miten tämä asia etenee.

Tässä kohtaan haluan sanoa seuraavaa: Ei tämä vaaleihin pääty!

Aion jatkossakin pitää Hannan Hampaat jauhamassa ajankohtaisia asioita eläinten hyvinvoinnista, tasa-arvosta, koulutuksesta, terveys- ja sosiaalipalveluista, taloudesta ja muista tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista!

bannu.jpg

Uudistin Hannan Hampaissa -bannerin vaalikampanjan jälkeiseksi ja samalla vähän keväisemmäksi. Vaihtelun vuoksi otin banneriin suosikkieläimeni täplähyeenan, sekä vähän kauniita vuoria ja rantaviivaa. Logonani toimiva sateenkaaritassu jatkaa myös mukana matkassa.

Mukavaa kevättä kaikille blogini lukijoille ja äänestäjille vielä kerran mitä nöyrin kiitos luottamuksestanne! :)

- Hanna Mäkinen, 15.4.2017

maanantai, 3. huhtikuu 2017

Leppäkorvesta Leppävaaraan

Koitin tänään päästä Leppäkorvesta Leppävaaraan ajamatta junalla ensin Pasilaan. Nappasin radantakaa Satakielenaukiolta 973:n, jolla ajoin pari pysäkkiä vaihtaen Tuusulanväylälle suuntaavaan 633:een. Olin nopeasti katsovinani, että 633 kulkisi poikittain kehäradan kanssa. Niinhän se tekikin, muttei vahingossakaan ajanut lähellekään yhtäkään kehäradan asemaa. Bussi huristeli Tuusulanväylää kohti Helsingin keskustaa, mikä tuntui järjettömältä, koska sinne menivät kaikki muutkin siellä kulkevat bussit ja kai nyt Korsosta keskustaan haluava ottaisi junan alleen.

Kehä I:n kohdalla jäin bussista arvellen, että kai sitä pitkin nyt joku järkevä linja menee kehän varressa sijaitsevaan Leppävaaraan. Väärin. Päädyin ajamaan Pitäjänmäkeen suuntaavalla 54:llä 2 pysäkkiä ja palelemaan Kehä I:n ja Tampereen moottoritien risteykseen odottelemaan 554:ää hurjat 15 minuuttia.

Eli matkustin neljällä eri bussilla ja matka-aikaa meni noin tunti. Sekin oli puoli tuntia vähemmän kuin mitä kestää ajaa Leppäkorvesta Korson asemalle ja mennä siitä kahdella junalla Leppävaaraan. Jos vaihtoja olisi ollut vähemmän ja bussien aikataulut matchanneet paremmin, olisi matka-aika voinut olla sama kuin omalla autolla kulkiessa.

En usko, että olisi kovin iso investointi luoda 2 bussilinjaa, joista toinen kulkisi Kehä III:ea ja toinen Kehä I:tä päästä päähän. Uskon, että linjoille olisi käyttöä.

Nyt iltapäivällä ajattelin kokeilla mennä Leppävaarasta Myyrmäkeen 510-bussilla, vaihtaa siellä lentokenttäjunaan, josta taas Hiekkaharjussa K-junaan, josta taas Korsossa Leppäkorpeen menevään bussiin, ellen reippaile paria kilometriä vesisateessa koululaukkujen kanssa..

510 menee kyllä myös Louhelaan, josta menisi 572 Hakunilan kautta Mellunmäkeen. Empä tiedä, ehkä voisin seikkailumielessä vaihtaa Hakunilassa Mellunmäestä Leppäkorpeen kulkevaan 587:aan?

En tajua, miten nämä Espoo-Vantaa -väliset yhteydet voivat olla tällä mallilla. Tai Pohjois- ja Länsi-Vantaan väliset yhteydet. Vaihtaa pitäisi miljoona kertaa, jossei halua kävellä useita kilometrejä kantamuksineen. Ja silti joutuu yleensä koukkaamaan Helsingin kautta.

Ehkä teen tuon lenkin Hakunilaan, käyn vaikka vähän jakamassa vaaliflaikkuja postilaatikoihin sielläkin...?

#suoraankorsoon

 

KORSOON_b.jpg

perjantai, 31. maaliskuu 2017

Voiko äänestämällä vaikuttaa?

Tai äänestämättä jättämällä? Metro-lehti uutisoi eilen, että Vantaan äänestysprosentti saattaa jäädä jopa alle viiteenkymmeneen. Se on vähän.

Nyt moni varmaan odottaa, että yritän patistaa nukkuvia vantaalaisia ääniuurnille. Jopa kenties minua äänestämään. Tai edes omaa puoluettani. Ehei, nukkukaa vain, jos niin tahdotte. Antakaa toki muiden päättää puolestanne.

RoksuScrodde.jpg

Minulla on paljon ystäviä, jotka eivät ole koskaan äänestäneet. Tunnustan itsekin nukkuneeni useimmat aikuisikäni kunnallis- ja eurovaalit. En siis voi kamalasti syyttää ketään vantaalaista, joka nämäkin vaalit nukkuu.

Vasta lähdettyäni itse ehdolle olen huomannut, miten läheisesti kunnallispolitiikka ja kunnallisvaalien tulos vaikuttaa arkeen lähellämme ja kuinka tärkeästä, ihmisten elämään vaikuttavasta päätöksenteosta on kyse. Yhteiskunnallinen päätöksenteko on aina kiinnostanut minua, mutta silti kunnallisvaaleissa äänestämisen vaikutukset ovat jääneet varsin epämääräisen oloisiksi. Enpä siis voi moittia, jollei se hahmotu kunnolla muillekaan kuntalaisille.

Koitan kuitenkin hieman tällä kirjoituksella valaista, mistä on kyse niin tämän lukeva nukkuvakin sitten suurinpiirtein tietää, mistä valtuuttaa naapurinsa päättämään puolestaan.

 

Mihin kuntapäättäjä sitten voi vaikuttaa?

Itselleni aikanaan täysi-iän saavuttaneena äänestäjänä eduskuntavaalit tuntuivat kaikkein tärkeimmältä, koska eduskunta säätää maamme lait. Tämän rinnalla kunnallisvaalit tuntuivat paljon epämääräisemmiltä, eihän kunta pysty lakeihin vaikuttamaan. Koulun yhteiskuntaopin tunneillakaan ei taidettu kunnallistason päätöksenteosta paljoa puhua. Sain itse asiasta kunnollista infoa vasta ehdokaskoulutuksen myötä.

Kunta vaikuttaa lähellä. Meistä jokaisen elämään.

Terveydenhoito, koulutus, julkinen liikenne, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet, sekä sosiaalipalvelut vaikuttavat läheistemme jokapäiväiseen elämään. Kunnanvaltuusto päättää, miten taloudelliset resurssit näiden välillä jaetaan ja miten palvelut jatkossa toteutetaan. Nyt tuleva sote-uudistus siirtää vastuuta näistä maakunnille. Siihenkin, miten tuo sote-uudistus esimerkiksi Vantaalla käytännössä toteutetaan, vaikuttaa kunnallisvaaleilla valittu valtuusto.

Minua kiinnostaa eläinpolitiikka ja yllättäen monet eläinpoliittiset kysymykset, kuten eläinsuojeluvalvonnan järjestäminen ja löytöeläinten vastaanotto ovat nimenomaan kunnallispoliittisia asioita.

webbisenkku2.jpg

Ratkaiseeko minun ääneni mitään?

Myönnän useat kerrat miettineeni tätä itsekin hyvin hyvin turhautuneena nuorena äänestäjänä. Ennen Pekka Haaviston pääsyä toiselle kierrokselle saakka kukaan äänestämäni ehdokas ei ikinä mennyt läpi. Onneksi saatoin sentään luottaa siihen, että ääneni meni sellaiselle puolueelle, jonka arvot jaan sataprosenttisesti.

Eilen oli hämmentävä äänestyspäivä. Ei pelkästään siksi, että äänestin kunnallisvaaleissa, vaan koska kävin raapustamassa lappuun oman vaalinumeroni. Kokemus sekin.

Mitä äänelleni sitten tapahtuu, jollen pääsekään läpi? Vaikuttaako se mihinkään?

Vastaus: kyllä vaikuttaa. Nimittäin puolueeni saamaan kokonaisäänimäärään, joka taas vaikuttaa jokaisen puoluetoverini vertailulukuun (esimerkki kunnallisvaalien ääntenlaskennasta). Mitä enemmän ääniä tietty puolue saa, sitä suurempi määrä sen ehdokkaita menee läpi.

Ja mitä enemmän ääniä tietty ehdokas saa, sitä todennäköisemmin hän kuuluu läpi pääseviin.

Mainittakoon myös, että ehdokas, joka on ääniä saanut, muttei pääse läpi, voi vaalien jälkeen hakea kuntansa vastuutehtäviin. Tässäkin suhteessa annettu ääni on luottamuksen ilmaus henkilöä kohtaan. "Kyllä, tämän tyypin toivoisin vaikuttamaan kuntamme asioihin!"

 

Onko puolueilla eroa? Entä ehdokkailla?

web_over50.jpgMoni äänestämättä jättävä kokee, ettei sillä ole mitään eroa, mikä puolue ja mikä poliitikko asioista on päättämässä. Olen tässä asiassa eri linjoilla vaalien yli nukkuvien ystävieni kanssa. Ymmärrän kyllä hyvin, miksi moni kokee tällä tavalla: moni puolue ei tuo arvojaan kovin hyvin esiin.

Kadut ja sosiaalinen media on nyt täynnä vaalimainontaa.

Itse olen huomannut ärsyyntyväni mainoksista, joissa ei selkeästi lue, mikä puolue on kyseessä. (Jännittävä fakta muuten: Vihreillä ehdokkailla ei tunnu olevan samanlaista tarvetta piilotella mainoksessaan, mihin puolueeseen kuuluu.)

Toinen hyvin turhauttava ja äänestäjiä kohtaan ikävä seikka mielestäni on, etteivät ehdokkaat uskalla tuoda omia arvojaan ja ajamiaan asioita selkeästi esiin. Tätä olen pyrkinyt korjaamaan ainakin omassa mainonnassani.

Monilla puolueilla ja ehdokkailla tuntuu olevan mainoksessaan täsmälleen sama viesti: Kannamme vastuuta Vantaasta ja pidämme huolta vantaalaisista. Äänestäjälle tämä ei kerro yhtään mitään. Miksi juuri tämä puolue tekisi sen paremmin kuin viereisen mainoksen puolue?

Tässä toivoisin vähän kanssapoliitikkojen heräävän: Tuokaa se OMA VIESTI selkeämmin esille! Miksi JUURI SINUA ja JUURI SINUN PUOLUETTASI pitäisi äänestää? Kenen asioita te ajatte ja millaista politiikkaa teette?

Vihreilläkin on tässä parantamisen varaa. Pitkäaikaisena puolueen äänestäjänä olen useat kerrat tuskaillut, miten vaikeaa on löytää aidosti eläinsuojeluasioista kiinnostunutta Vihreiden edustajaa. Harvemmin eläinasioita näkee sanallakaan mainittavan yhdenkään ehdokkaan blogissa saati sitten mainonnassa tai ehdokasesittelyssä. (Muutos tähän on yksi pääsyistäni olla politiikassa ja voin ilokseni sanoa, että kehitystä sen suhteen on jo alkanut tapahtua. Olemme mm. perustaneet eläinasiasta kiinnostuneiden Vihreiden tiedotuskanavaksi avoimen Facebook-ryhmän. Se on hyvä alku.)

Diksu.jpg

Puolueissa on ihan aikuisten oikeasti eroa, eikä ole todellakaan sama, mitä puoluetta äänestää. Väitän, että puolue on jopa oleellisempi kuin ehdokas, koska ehdokkaalle annetut äänet menevät kuitenkin puolueelle.

Jokaisessa puolueessa on varmasti joku hyvä tyyppi, jota voisi äänestää. Ongelma on vain siinä, että kyseiselle ehdokkaalle annettu ääni menee kaikkien hänen puoluensa ehdokkaiden tueksi. Kannattaa siis tarkistaa, että oman ehdokkaan puolue on sellainen, jonka arvomaailmaa kannattaa.

Tämä koskee myös minua. Jollei kannata Vihreiden arvoja (tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, ympäristönsuojelu, perustulo, eläinten hyvinvointi, ihmioikeudet, jne.) niin ei minua kannata äänestää. Ääni puolueen edustajalle on myös ääni noille arvoille ja niiden toteuttamiselle kunnan politiikassa.

 

Miten löytää oma ehdokas ja omiin arvoihin sopiva puolue?

Vaalikoneet ovat yksi keino, mutta eivät koko totuus.

Oltuani nyt itse ehdolla olen havainnut saman kuin aikanaan äänestäjänä: vaalikoneiden kysymykset ovat melko huonosti muotoiltuja ja ainakin omiin poliittisiin mielenkiinnonkohteisiini katsoen epäoleellisia. Jotain kertoo sekin, etten SEY:n vaalikonetta lukuunottamatta ole onnistunut saamaan yhdestäkään itseni kanssa 100% samoja vastauksia.

Esimerkiksi Vantaan Sanomien vaalikoneeseen minä ja vantaalaiset eläinsuojelijatuttavani ehdotimme useampaa eläinaiheista kysymystä. Yhtäkään ei valittu. Voitte kuvitella turhautumiseni määrän vastatessani koneen viimeiseen kysymykseen, pitäisikö burkinin käyttö uimahallissa kieltää. Oikeastiko? Onko se, millaisissa uikkareissa jengi pulikoi, oikeasti oleellisempi kysymys kuin elävien yksilöiden kärsimyksen vähentäminen maassamme? (Btw, minulla ei ole mitään peittäviä uimapukuja vastaan.)

Vaalikoneen kautta voi kuitenkin löytää hyvältä vaikuttavia ehdokkaita, jotka ovat sinun kanssasi samoilla linjoilla vaalikoneen kysymistä asioista. Itse äänestäjänä olen tämän jälkeen etsinyt ehdokkaan nettisivut ja lueskellut sieltä, onko ehdokkaalla esillä minulle tärkeitä teemoja. (Tätä noudatellen olen itse pyrkinyt Hannan Hampaissa -blogiini ja someeni lisäämään aiheita itselleni tärkeistä asioista.)

Roksu.jpg

Kuten sanottu, kannattaa myös se omiin arvoihin parhaiten sopiva puolue varmistaa ja etsiä itselleen ehdokas sieltä. Ehkä jopa ennen kuin alkaa tehdä vaalikoneita ja miettiä ehdokkaita. Jokainen puolue kertoo itsestään omilla sivuillaan, mutta myös puolueettomia lähteitä, kuten Wikipediaa, uutisia ja esim. eri puoluetta kannattavia tuttavia kannattaa jututtaa ja testata, ovatko juuri löytämäsi puolueen arvot ne, mitkä sinulle kolahtavat.

Ylellä on eduskuntavaalien aikainen puoluetesti, josta voi saada jotain osviittaa. :)

Myös poliittinen kartta -testi voi auttaa hahmottamaan - itse tosin saan tuosta lähinnä vasemmistopuolueita, mutta siellä ei olekaan eläinpoliittisia kysymyksiä.

Iltalehti on niinikää tehnyt Puoluekoneen viime eduskuntavaaleissa.

 

Poliitikon tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lähdettyäni ehdolle oli ensimmäinen somessa käymäni keskustelu aiheesta susien suojelu. (Vähän kyllä ihmettelin, miten se liittyi Vantaan kunnallispolitiikkaan.) Keskustelun toinen osapuoli aloitti kysymällä, olenko suojelijapiiperö ja totesi lopuksi, että varmistaa, ettei hänen tuttavapiirinsä äänestä minua. Pidin tätä avautumista vähän outona, koska en minä halua petovihaajien ääniä! Haluan niiden ihmisten äänet, jotka jakavat arvomaailmani ja uskovat minun tehtäväkseni niiden arvojen eteenpäin viemisen edustuksellisessa demokratiassa, jossa elämme.

Minä näen poliitikon tehtäväksi ensisijaisesti omien äänestäjiensä edustamisen ja heidän arvojensa mukaisen vaikuttamisen julkiseen päätöksentekoon. Kunnollisen demokratian toteutumiseksi äänestäjillä tulee olla erilaisia vaihtoehtoja, joista valita. Ehdokkaiden ja puolueiden tulee myös selkeästi kertoa äänestäjille, mitä mieltä ovat eri asioista.

Koen törkeäksi äänestäjiä kohtaan, ettei puolue tai ehdokas tuo selkeästi omia arvojaan esiin, vaan sössöttää jotain yleisluontoista liibalaabaa ja yrittää mielistellä jokaista äänestäjää äänestämään itseään. Vielä törkeämpää on muuttaa mielipidettään äänestäjälle tärkeässä asiassa.

Kuvitellaan, että äänestäisin ehdokasta X, koska hän kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. Mikäli X tulisi valituksi, kokisin aika karmeaksi, jos X äänestäisikin tasa-arvoista avioliittolakia vastaan.

sateenkaari.jpgKinkkisemmäksi tämän tekee, jos X kuuluu puolueeseen, jolla ei ole selkeää kantaa tasa-arvoiseen avioliittolakiin. X:n puoluetoveri Y saattaakin vastustaa sitä. Jos äänestän X:ää, menee X:lle antamani ääni samalla myös Y:lle.

Esimerkiksi Kokoomus ja SDP ovat harrastaneet seksuaalivähemmistöjen oikeuksien suhteen tällaista äänestäjiä harhaanjohtavaa politiikkaa, jossa osa puolueen jäsenistä kannattaa ja osa vastustaa. Ja puolueen ehdokasta äänestäessään ääni menee sekä kannattavien, että vastustajien tueksi.

Nyt vaalien alla kaikki ehdokkaat ovat olevinaan kaikkien asialla. Sen vuoksi kannattaa vähän vilkaista, millaista politiikkaa mikäkin puolue on aiemmin tehnyt ja minkä puolesta äänestänyt. Mikäli tahtoo kuntaansa muutosta, hyvä lähtökohta on äänestää jotain muuta kuin nyt vallassa olevaa puoluetta. Nykymenosta pitävän taas kannattaa tukea nyt valtaa pitävää tahoa.

 

Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita?

Jokainen meistä piittaa joistain asioista tässä elämässä, vaikkei politiikasta niin piittaisikaan.

Mielenkiinnon kohteen ei tarvitse olla mikään suuri ja mullistava maailmanparannusjuttu. Esimerkiksi itse paljon Euroopassa reissaavana tuskastun kerta toisensa perään Suomen kukkahattuilevasta alkoholipolitiikasta. Saksassa voi ostaa viinapullon kiskalta keskellä yötä, muttei siellä näy silti sen enempää rappioalkoholisteja kuin täälläkään. Vähemmän jopa.

Myös omat oikeudet kiinnostavat meistä jokaista. Eri puolueita kiinnostaa ihan eri tavoilla ajaa sen ihmisryhmän asioita, johon kuulut.

Oman navan tuijottamisen lisäksi ainakin minua kiinnostaa, mitä mieltä kannattamani puolue on läheisteni viiteryhmien asemasta. Kaksi minulle läheisintä perheenjäsentä pötköttää tuossa vieressä ja heillä on neljä jalkaa ja turkki. Vihreät on tähän saakka ollut ainoa puolue, jolta löytyy eläinpoliittinen työryhmä, joten sen voi olettaa olevan kiinnostunut myös koirieni ja muiden eläinten hyvinvoinnista. Nykyään on myös Eläinoikeuspuolue, mutta se ajaa pitkässä juoksussa eläintuotannon lopettamista - Dingo ja Rokka syövät kyllä mieluummin lihaa kuin soijaa. Minulle taas eläinsuojelijana riittää, että se liha on elänyt hyvän elämän.

Koirien lisäksi lähipiiriini kuuluu miehiä, naisia, nuoria ja vanhoja, homoja ja heteroita, suomalaisia ja maahanmuuttajia, terveitä ja vammaisia. En halua äänestää puoluetta, jota jonkun läheiseni hyvinvointi ei kiinnosta.

aastaoo.jpg

^ Tuolta löytyvät selkeästi aikanaan omaksi puolueekseni valitsemieni Vihreiden arvot liittyen minulle tärkeisiin asioihin. Myös esimerkkinä aiemmin mainitsemaani alkoholin myyntiaikojen rajoittamiseen löytyvät minulle mieleiset linjaukset, vaikkei se minulle kovin tärkeä ja keskeinen kysymys olekaan.

Vihreiden lisäksi olen tutustunut monen muun Suomessa toimivan puolueen nettisivuihin ja puolueohjelmaan. Suosittelen samaa myös jokaiselle omaa puoluekantaansa mietiskelevälle.

Esimerkiksi Perussuomalaisten arvomaailmaan kuuluva populismi ei oikein minuun henk.koht. kolahda. Minua raivostuttaisi äänestää puoluetta, joka muuttaa mieltään sen mukaan, millä mielipiteellä saa sillä hetkellä eniten suosiota. Haluan, että äänestämäni puolue ja ehdokas sitoutuu ajamaan niitä asioita, mitä ilmoitti ajavansa ennen kuin raapustin ehdokkaan numeron lappuun.

Tässä kohtaa teen vaalilupauksen ja lupaan olla muuttamatta mielipiteitäni päinvastaisiksi kuin mitä olen ennen vaaleja ilmoittanut. Ihan sama, vaikka se vaikuttaisi epäsuotuisasti omaan suosiooni. Minun tehtäväni on edustaa niitä arvoja, joita olen äänestäjilleni ennen vaaleja luvannut edustaa.

Monien puolueiden osalta täytyy sanoa, ettei heidän sivuistaan välity kovin selkeä sanoma, mitä mieltä puolue on eri asioista. Väittäisin, että politiikkaa tuntematon kaduntallaaja ei äkkiseltään osaa sanoa, mitä eroa on esimerkiksi Demareilla, Kokoomuksella ja Keskustalla, jos käy näiden puolueiden sivuja pikaisesti ihmettelemässä.

Täytyy vähän ihmetellä, mikä tarve joillain puolueilla ja ehdokkailla on lakaista ne arvonsa piiloon maton alle. Miksei voida selkeästi kertoa äänestäjälle, mitä mieltä asioista puolueena ollaan?

En yhtään ihmettele, että toisiinsa sulautuvat harmaat yleispuolueet vähentävät jengin äänestysintoa.

Kun em. puolueiden kunnallisvaalisloganeitakin katsoo:

PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA

KAIKILLE HYVÄ KOTIKUNTA

Huolenpitoa - huomennakin.

Mitä noiden vaalilaudeiden pitäisi kertoa äänestäjälle puolueiden eroista? Kuinka moni osaisi tehdä noiden pohjalta yhdistä slogan puolueeseen -tehtävän? Tuntuu myös oudolta, että esimerkiksi koulutusleikkauksia ja koulujen lakkauttamista kannattaneet puolueet äänestävät tuollaisilla sloganeilla. Äänestäjällä ei taida olla minkään valtakunnan kuluttajasuojaa?

En voi syyttää, jos joku jättää äänestämättä.

 

Miksi äänestäisin?

Pari sanaa oman äänioikeuden käyttämisen puolesta: jollet käytä sinulle suotua valtaa, sitä käyttää puolestasi joku muu. Vaikuttaa voit esimerkiksi pyrkimällä muuttamaan kuntasi tai valtion nykyisiä valtarakenteita äänestämällä puoluetta, joka ei ole nyt vallassa ja kannustamalla omia tuttujakin siihen. Toki se ääni on vain yksi pieni puro, mutta pienistä puroista ne suuretkin virrat saavat alkunsa.

Ja jollei osallistu päätöksentekoon niin melko turhaa narista jälkikäteen, mitä muut puolestasi päättivät.

 

Ei kannata äänestää kunnallisvaaleissa jos...

- Sinulle on ihan sama, missä kunnossa kotikuntasi tiet ovat.

- Et piittaa siitä, miten julkinen liikenne on järjestetty ja mitä se maksaa.

- Pidät yhdentekevänä, kärsivätkö naapurisi lapset koulunsa homeongelmista.

- Ei ole väliä, miten, millä ja minne menet, kun sairastut.

- Luotat siihen, että muut äänestäjät äänestävät fiksummin kuin sinä.

- Nykymeno voi jatkua tai olla jatkumatta, samantekevää sinun kannaltasi.

- Kouluissa voidaan tarjota tai olla tarjoamatta kasvisruokaa.

- Kuntasi voi auttaa tai olla auttamatta turvapaikanhakijoita.

- On aivan sama, miten kuntasi huomioi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.

- Sinulle on ihan sama, kuinka paljon maksat kunnallisveroa.

- Sinulle on ihan sama, paljonko kuntasi leikkaa koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista.

- Kunnan tarjoamat kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet ja niihin käytettyjen verorahojen määrä ei kiinnosta.

 

Muussa tapauksessa kannattaa ainakin harkita! :)

keskiviikko, 29. maaliskuu 2017

Talouspolitiikan kolmas tie: kunnan tulojen lisääminen

Hyvää ensimmäistä äänestyspäivää!

profi.jpg

193 lappuun, niin saatte Vantaan valtuustoon inhimillisyys edellä ja realiteetit matkassa kulkevan vantaalaisen!

Tehdään Vantaasta ihmisoikeuksia ja eläinten hyvinvointia kunnioittava kunta.

Vantaa kaipaa nyt uusia tuulia, uusia tapoja ajatella ja uudenlaisia ratkaisuja. 


 

Talousasioista sananen

Vantaan talous on pahasti retuperällä. Ehdolle lähdettyäni tutustuin ensitekonani Vantaan talousarvioihin viime vuosilta. Oli järkyttävää todeta, että velkaa on kertynyt lähes miljardi. Säästölinjalla siis ollaan ihan syystä.

Vääränlainen säästäminen tulee ennen pitkään kalliiksi aiheuttaessaan merkittävää haittaa ihmisten terveydelle ja osaamisen tasolle. Mahdollisuuksia on onneksi muitakin.

talous_netti.jpg

Uusin flaierini on talousaiheinen.

Moniin vaalikoneisiin vastaillessa koin tuskastuttavaksi vanhanaikaiseen oikeisto-vasemmisto -akseliin rajoittuneet "leikkaisitko mieluummin palveluita vai nostaisitko veroja?" -tyyppiset kysymykset. Onhan sitä muitakin keinoja.

Palvelut ovat tärkeitä ihmisten terveyden, koulutuksen ja inhimillisen elämän turvaamiseksi. Verojen nostaminen taas on ongelmallista, koska se voi karkoittaa työssä käyviä veronmaksajia muuttamaan ympäryskuntiin, joissa on jo nyt Vantaata edullisempi veroprosentti.

Kunnan on kuitenkin mahdollista saada varoja toiminnalleen muualtakin kuin veroja nostamalla. Esimerkiksi Helsingin kaupungin omistama Helen (ent. Helsingin energia) tuottaa varoja Helsingin käyttöön. Vastaavia omistuksia tulee mielestäni lisätä ja monipuolistaa Vantaankin puolella.

Vantaan tulee myös järkeistää omistuksiaan niin taloudellista näkökulmaa kuin muitakin tärkeitä arvoja silmällä pitäen. Esimerkiksi Vantaan Vihreiden esitys Fennovoiman ydinvoimahankkeesta irtautumisesta on perusteltua niin taloudellisista kuin eettisistäkin syistä. Talouden kannalta ajateltuna kunnan ja sen omistamien yhtiöiden ei tule sijoittaa riskialttiisti, eikä muutenkaan eettisesti arveluttaviin kohteisiin.

 

Mistä rahat?

Tämä kysymys nousee varmasti monelle mieleen tuottavista investoinneista puhuttaessa. Alkuun päästäkseen rahaa investointeihin ei välttämättä edes tarvita, sillä kunnalla on jo ennestään omaisuutta, joka voidaan laittaa tuottamaan rahaa kunnan palveluiden toteuttamiseksi.

Tällä hetkellä trendinä tuntuu olevan lähinnä kunnan omaisuuden myynti, joka on lyhytnäköistä ja typerää. Iso kertasumma voi kuulostaa houkuttelevalta, mutta pitkänäköisempää on laittaa kohde myymisen sijaan tuottamaan rahaa kunnalle. (Sama kaava pätee myös valtion tasolla.)

Vantaan tilanteessa näkisin hyvänä mallina esimerkiksi tonttien ja toimitilojen tarjoamisen yrityksille osakkuutta vastaan. Samalla mukaan voidaan liittää vantaalaisten työllistämistä ja alueen palveluiden ja elinvoimaisuuden lisäämistä.

Toki rahaakin voidaan investoida kohteisiin, jotka maksavat itsensä takaisin. Tällöin en näe harkittua velkarahaakaan huonona ratkaisuna. Maksaahan investointi velkansa takaisin, kun noudatetaan järkevää budjettisuunnittelua.

Läpinäkyvyys on tässäkin asiassa äärimmäisen tärkeää ja kuntalaisten tulee voida seurata, mitä meidän vantaalaisten yhteisillä omistuksilla tehdään.

Eettisyys ja inhimillisyys tulee pitää osana kunnallista toimintaa uusia investointeja tehtäessä. Työolojen ja palkkauksen tulee olla asiallisella tasolla ja yritystoiminnan eettisesti kestävällä pohjalla.

 

talousflaikku_takamus.jpg

Flaierini toinen puoli.

 

Tavoitteeksi palkkatöihin pääsy

Eräänä mielenkiintoisena mahdollisuutena näen työttömien vantaalaisten palkkaamisen perustettaviin uusiin kunnan omistamiin yrityksiin ja kouluttamisen työn ohessa tehtäviinsä.

Vantaalla on huomattavan suuri työttömyysaste, joten yhdeksi tavoitteeksi tulee ottaa kuntalaisten työllistäminen. Tähän voidaan suunnitella mukaan lähtevien yritysten ja TE-toimiston asiantuntijoiden kesken erilaisia yksilötasolla toimivia ratkaisuja. Päätavoitteena ihmisten ohjaaminen vakituisiin palkkatöihin.

Tämä tuo projektiin myös yhteisöllisen ja sosiaalisen puolen, eikä jätä sitä pelkäksi yksittäistä kuntalaista koskemattomaksi yritysmaailman ja talouspolitiikan touhuksi. Kunnallispolitiikka liittyy jokaisen kuntalaisen arkeen, joten ihmiskeskeisyys on mielestäni tärkeää sisällyttää osaksi lähestulkoon kaikkea kunnallista päätöksentekoa.